Polttoaineet

Polttoaineet ovat kemiallisia yhdisteitä, jossa energia vapautuu palaessa ja jota käytetään voiman tuottamiseen. Suurin käyttökohde ovat kulkuvälineet, kuten autot ja moottoripyörät, lentokoneet tai laivat. Bensiini, diesel, LPG ja maakaasu ovat erittäin yleisiä.

Bensiini

Bensiiniä käytetään bensiinimoottorien polttoaineena. Nykyään puhutaan yleisesti bensiinistä, vaikka "moottoribensiini" olisi oikea käsite. Jakeluasemilla tankattava bensiini tislataan raakaöljystä. Näin tuotetun peruspolttoaineen oktaaniluku on kuitenkin vain 50 - 70 RON. Modernit moottorit tarvitsevat oktaaniluvun 95 RON. Raakaöljystä saatua peruspolttoainetta "jalostetaan" lisäämällä nakutuksenkestoa lisääviä kemiallisia yhdisteitä.

Saksassa vielä myytävä normaalibensiini (91 RON) on jo hävinnyt muilta markkinoilta. Tässäkin maassa on todennäköistä että 95 RON ja 98 RON (Super ja Super Plus) syrjäyttävät normaalibensiinin.

Dieselpolttoaine

Dieseliksi tai dieselöljyksikin kutsuttu dieselpolttoaine on eri hiilivetyjen sekoitus, jota on valmistettu tislattaessa syntyvästä kaasuöljystä. Nimensä se on saanut Rudolf Dieselistä, jota pidetään dieselmoottorin keksijänä. Dieselin ja kevyen polttoöljyn kiehumisominaisuudet ovat samat, joten niitä voi vaihtaa keskenään, kun laite on teknisesti vähän vaativa. Aineet olivat 90-luvulle asti jopa identtiset, mutta polttoöljy värjättiin punaiseksi, koska sitä ei verotussyistä saa käyttää dieselmoottorissa. Modernien moottorien kanssa aihe ei ole enää ajankohtainen, koska polttoöljy sisältää jopa 2000 mg/kg rikkiä, diesel noin 10 mg/kg. Polttoöljy vaurioittaisi pahasti nykyisiä moottoreita ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä.

Dieseliinkin lisätään syttymistä nopeuttavia lisäaineita. Ne nostavat polttoaineen syttymisherkkyyttä, mikä ilmaistaan setaanilukuna. Kun setaaniluku on suuri, ruiskutuksen ja dieselpolttoaineen itsesytytyksen välinen aika lyhenee.

Dieselissä on enemmän raskaita jakeita kuin bensiinissä. Siksi se nokeaa enemmän ja lisää siten merkittävästi taajamien pienhiukkaskuormitusta. Tästä syystä on otettu käyttöön dieselhiukkassuodattimet ja ympäristövyöhykkeet. Lisäksi moottoriin ja hehkutulppiin kohdistuu erityisiä vaatimuksia.

LPG, Liquified Petroleum Gas

LPG on seoskaasu (butaani/propaani), jotka kutsutaan myös nestekaasuksi tai autokaasuksi. Sen suosio bensiinin vaihtoehtona kasvaa jatkuvasti. Se palaa ympäristöä vähemmän kuormittavasti ja siksi sitä tuetaan verotuksellisesti. Typen oksidien päästöt ovat viidennes bensiinin palaessa syntyvistä päästöistä. O2-päästöt laskevat noin 15 prosenttia ja palamattomien hiilivetyjen määrä puolittuu.

Euroopassa jo 7 miljoonaa autoa on muutettu toimimaan bensiinillä ja nestekaasulla. Moottoriin ja sytytykseen kohdistuu kuitenkin erityisvaatimuksia. LPG palaa kuumemmin, joten tarvitaan erityisen kestävät ja laadukkaat sytytystulpat. Toiseksi sen nakutuksenkestävyys on suurempi - toisin sanoen se syttyy vaikeammin. Tästäkin syystä suositellaan jalometallisytytystulppia, koska ne tarvitsevat pienemmän sytytysjännitteen.

Maakaasu (Compressed Natural Gas, CNG)

Maakaasu on palava luonnonkaasu. Sitä on maanalaisissa varastotiloissa ja se on tavallaan öljyntuotannon "sivutuote". Sen tärkein aineosa on metaani, mutta siinä on usein myös suuria osuuksia korkeita hiilivetyjä.

Maakaasu palaa puhtaammin+, koska siinä on vähemmän epäpuhtauksia kuin fossiilisissa polttoaineissa. Siksi sitä tuetaan verotuksellisesti. Autoteollisuus aloitti maakaasumallien sarjavalmistuksen 90-luvun puolivälissä, mutta Saksassa on edelleen vain harvakseltaan jakelupisteitä. Lokakuussa 2007 jakelupisteitä oli noin 760.