Pakokaasut ja haitalliset aineet

Haitallisten aineiden osuus modernin bensiinimoottorin päästöistä on erittäin pieni - vain 1,1 %. Valtaosa pakokaasusta on typpeä (72,1 %), vettä (13,8 %) ja hiilidioksidia (12,3 %).
Haitallisten aineiden osuus modernin bensiinimoottorin päästöistä on erittäin pieni - vain 1,1 %. Valtaosa pakokaasusta on typpeä, vettä ja hiilidioksidia

Pakokaasut ovat palaessa syntyviä käyttökelvottomia kaasumaisia jätetuotteita. "Pakokaasuilla" tarkoitetaan nimenomaan polttomoottoreiden palokaasuja. Moottorin pakokaasut sisältävät vaarattomien vesihöyryn, hiilidioksidin ja typen lisäksi ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx).

Haitallisten aineiden osuus modernin moottorin kokonaispäästöistä on erittäin pieni: bensiinimoottorin pakokaasuista 1,1 % ja dieselmoottorin 0,2 %. Valtaosa pakokaasusta on typpeä, vettä ja hiilidioksidia.

Silti on tärkeää, että verrattain pieni määrä haitallisia aineita tehdään vaarattomiksi. Haitallisten aineiden vähentämiseksi otettiin käyttöön kolmitoimikatalysaattorit. 

Hiilimonoksidi (CO)

Hiilimonoksidi (tunnetaan yleisten nimellä häkä) on väritön, hajuton ja mauton kaasu. Tätä erittäin myrkyllistä hiilen ja hapen yhdistettä syntyy, kun hiiltä sisältävät aineet palavat epätäydellisesti. Heti kun sitä hengitetään ja se pääsee verenkiertoon, se estää hapen kiinnittymisen punaisiin verisoluihin. Kun hengitysilman hiilimonoksidipitoisuus on 1,28 prosenttia tai suurempi, seurauksena on tukehtuminen 1-2 minuutissa.

Haitallisten aineiden osuus modernin dieselmoottorin päästöistä on erittäin pieni - vain 0,2 %. Valtaosa pakokaasusta on typpeä (73,8 %), vettä (9 %), happea (9 %) ja hiilidioksidia (8 %).
Dieselmoottorien pakokaasuissa on erittäin vähän haitallisia aineita - vain 0,2 %. Valtaosa pakokaasusta on typpeä, vettä, happea ja hiilidioksidia

Hiilimonoksidi on ilmaa raskaampaa ja kertyy lähelle maan pintaa. Pysäköintitaloissa voi myös olla suuria pitoisuuksia. Ilman CO-pitoisuuden mittaukseen käytetään usein erityisiä antureita.

Pienistä pitoisuuksista ilmassa - 70 ... 100 ppm (ppm = parts per million = miljoonasosaa) - voi seurata vilustumisen kaltaisia oireita. 150 ... 300 ppm aiheuttaa huonovointisuutta, pyörtymistä ja oksentelua. Yli 400 ppm pitoisuudesta seuraa tajuttomuus ja jopa aivovaurio ja kuolema. Terveet aikuiset sietävät enintään 50 ppm pitoisuuksia pitkäänkin, mutta lapsille ja sairaille voi jo aiheutua ongelmia.

Hiilivedyt (HC)

Hiilivedyt ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat vain hiilestä (C) ja vedystä (H). Niitä on suuria määriä öljyssä, maakaasussa ja hiilessä, jolloin ne ovat "energian kuljettajia". Jotkut hiilivety-yhdisteet aiheuttavat syöpää.

Hiilivety ja typenoksidit muodostavat auringon valoon reagoidessaan otsonia. Otsoni on vaarallinen aine ilmakehän alemmissa kerroksissa se on vaarallinen aine, joka ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa päänsärkyä sekä huonovointisuutta. Otsoni on luokiteltu vuonna 1995 "perustellusti mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi". Ilman suuri otsonipitoisuus voi myös vahingoittaa huomattavasti kasvillisuutta.

Typen oksidit (NOx)

Typen oksidit ovat typen (N) kaasumaisia oksideja. Niistä käytetään lyhennettä NOx, koska niitä on useita erilaisia yhdisteitä ja erilaisia atomimääriä: N2O, NO, N2O3, NO2 jne.

Jos ne joutuvat kosketuksiin veden (myös sumun) kanssa, syntyy limakalvoja ärsyttäviä ja keuhkoja mahdollisesti vahingoittavia happoja. Ainoa poikkeus on myös "ilokaasuna" tunnettu typpimonoksidi (N2O). Se on kuitenkin kasvihuonekaasu, joka vahingoittaa yläilmakehän suojaavaa otsonikerrosta. 

Liittyviä aiheita

E-Learning: Haluatko tietää lisää tuotetekniikasta? Käytä hyväksesi ammattilaistemme tietotaitoja NGK E-Learning-ympäristössä, esim. 3D-animaatioita, videoita ja havainnekuvia.